Kun hallitus vastaa kolmeen kysymykseen, johtajahaku muuttuu arpapelistä arvonluonniksi
Kirjoittaja: Jari Tourunen
Kun aloitan toimitusjohtajan suorahaun, kysyn hallitukselta aina saman kysymyksen:
“Jos voisitte valita ihan kenet tahansa – ilman että palkka, saatavuus tai mikään muu rajoittaa – keitä te harkitsisitte?”
Vastaukset kysymykseen paljastavat heti, millaista johtajuutta hallitus oikeasti ihailee. Vastaukset ja syntyvä keskustelu ovat arvokasta tietoa suorahakuammattilaiselle, koska niiden avulla toiveet ja realiteetit voidaan arvioida suhteessa toisiinsa.
Se, mitä hallitus arvostaa, ei automaattisesti ole sama kuin se, mitä yritys tarvitsee tänään. Joskus arvostukset ja tarpeet toki menevät yksiin, mutta yllättävän usein ihanne on peräisin jostain vanhasta kokemuksesta, toisesta tilanteesta tai jopa toisen yrityksen menestystarinasta.
Siksi kysyn aina seuraavaksi toisen avoimen kysymyksen:
“Mistä tiedätte, että se johtajuus, jota arvostatte eniten, on sitä, mikä vie teidän yhtiötänne eteenpäin juuri nyt?”
Tämän on se hetki, jolloin tulee hiljaista – ihan joka kerta. Sen jälkeen päästään asiaan eli pohtimaan sitä, “miltä hyvä näyttää”, kun johtajavalinta on osunut kohdilleen. Eli kysymys on siitä, miten yrityksen arvon halutaan kasvavan seuraavina vuosina ja millaista johtajuutta se vaatii?
Arvonluonti määrittää johtajan – ei päinvastoin
Suorahaulla ei etsitä jotain mystistä ”hyvää johtajaa”, vaan yrityksen tilanteeseen sopivaa johtajaa, joka kykenee arvonluontiin. Väitän, että sellaista lisäarvoa ei ole olemassakaan, jonka kertymistä ei voisi mitata. Siksi suorahaussa pitää alkaa heti keskustella siitä, ”miten teidän firmanne arvoa kasvatetaan”. Yritys voi tarvita kasvua, kannattavuus pitää saada kuntoon, toiveissa on kansainvälistyminen, yritysosto tai exit.
On ihan selvää, ettei kukaan yleispätevä ”hyvä johtaja” ole ratkaisu kaikkiin tilanteisiin. Hieno CV ja tausta eivät riitä, vaikka ne kuinka tuntuisivat resonoivan, jos ne eivät osu oikeaan vaiheeseen.
Jos hallitus arvioi nykyistä johtamista pysymällä mukavuusalueellaan, vahingot voivat olla isoja. Jos ei myönnetä, mikä ei toimi, ei voida myöskään määritellä, mitä uudelta johtajalta odotetaan. Vaarana on, että kun profiiliin kasataan kaikkea strategista, operatiivista, teknistä, kansainvälistä ja kulttuurista, ei etsitä johtajaa vaan supersankaria. Hyvä suorahaku edellyttää rautaista integriteettiä kaikilta osapuolilta. Suorahaussa hallitusta sparrataan karsimaan toivelistaa ja valitsemaan muutama asia, jotka oikeasti muuttavat firman tulevaisuutta.
Odotuksia pitää johtaa
Suorahauissa on hallittava ja sparrattava sisäisiä odotuksia ja toiveita, koska haut eivät koskaan kaadu siihen, etteikö hyviä kandidaatteja löytyisi.
Suorahaku ei koskaan kaadu siihen, etteikö hyviä kandidaatteja löytyisi. Haku voi kaatua siihen, ettei sisäisiä odotuksia johdeta.
Jos kriteereitä ei ole dokumentoitu eikä suorahakua johdeta kriteereiden mukaan, hakua sotkee se, että yksi haluaa uuden johtajan olevan sparraaja, toinen toteuttaja ja kolmas uudistaja tms. – ja sitten ihmetellään, miksi mikään ei tunnu sopivan. Jos odotukset ovat ristissä, kukaan ei onnistu.
Loppuvaiheessa peliin tulevat muutenkin tunteet: karisma, kemiat ja ensivaikutelmat. Jos kriteereitä ei ole sovittu kunnolla, valintaa aletaan tehdä sen mukaan, kuka “tuntuu oikealta” – ei sillä perusteella, kuka luo eniten arvoa.
Vuosi 2026 ei helpota johtajavalintoja. Maailmanjärjestys on myllerryksessä, markkinat heiluvat, rahoitus kiristyy ja tekoäly muuttaa elämää ja bisnestä. Johtajia kyllä löytyy – mutta oikea löytyy vain, jos hallitus tekee pohjatyön kunnolla ja edellyttää myös suorahakuyhteistyöltä paljon.
Johtajahaun laatu on testi hallitukselle. Oikea valinta voi moninkertaistaa yrityksen arvon. Väärä valinta voi jumittaa kasvun vuosiksi. Lopulta kyse ei ole siitä, “kuka on markkinan paras”, vaan kuka tekee yritykselle eniten arvoa juuri nyt?
Kun siihen vastataan rehellisesti, haku osuu maaliin. Muuten se on pelkkä kallis arpapeli.
Jari Tourunen|Partner| jari.tourunen@chief.fi | +358 40 056 0836
