Puolustus- ja turvallisuusteknologia on Suomen seuraava kasvumoottori – oletko jo liikkeellä?

Kirjoittaja: Aija Bärlund

Osallistuin tällä viikolla Kunnallisjohdon seminaariin Jyväskylässä. Yksi viesti jäi erityisesti mieleen: puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuus ei ole enää puolustuspolitiikkaa – se on Suomen suurin käyttämätön kasvukortti. Ja se vaatii osaavia omistajia, hallituksia ja johtajia, jotka uskaltavat tarttua siihen.

Kasvuala, jota ei voi sivuuttaa

Puolustus- ja ilmailuteollisuuden järjestö PIA ry:n puheenjohtaja Esa Rautalingon esityksen luvut olivat vakuuttavia. Alan liikevaihdon ennustetaan kasvavan 12 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, ja se työllistäisi suoraan 40 000 henkilötyövuotta sekä epäsuorasti jopa 100 000. Kasvu perustuu vahvasti vientiin, ja se rakentuu aallonharjalle, jossa eurooppalainen puolustusinvestointien kasvu avaa markkinoita suomalaisille toimijoille aivan uudessa mittakaavassa.

Tämä ei ole pelkkää puolustuspolitiikkaa. Kyse on yhdestä Suomen talouden potentiaalisista tukipilareista – alasta, jonka liikevaihto palautuu arviolta noin 23 % suomalaiseen yhteiskuntaan. Omistajille ja hallituksille tämä tarkoittaa strategista valintaa: onko meillä rohkeutta ja näkemystä allokoida pääomaa ja osaamista sinne, missä kasvu syntyy? Puolustus- ja turvallisuusteknologia ei ole enää kapea erikoisala – se on yksi aikamme merkittävimmistä kasvuteemoista.

Varautuminen on johtamiskysymys

Tilaisuudessa nostettiin esiin myös toinen näkökulma: kuntien ja paikallisten organisaatioiden rooli kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Ja tässä kohdassa tunnelma muuttui. Tilannekuva on nimittäin huolestuttava.

75 % organisaatioista luottaa sähköpostiin kriittisessä viestinnässä poikkeustilanteissa. Vain 25 % on ottanut käyttöön kriisitilanteisiin suunniteltuja teknologioita. Alle puolella on kirjattu varautumissuunnitelma – ja vain 20 % on harjoitellut niitä käytännössä.

Nämä luvut kertovat johtamisesta – tai sen puutteesta. Varautuminen ei ole IT-osaston asia; se on johdon ja hallitusten asia. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että johto on asettanut varautumisen strategiseksi prioriteetiksi, resurssoinut sen riittävästi ja rakentanut toimintamallit kuntoon ennen kuin kriisi iskee. Sähkö, vesi, terveydenhuolto, logistiikka, koulutus – kaikkien jatkuvuus edellyttää paikallista päätöksentekoa, harjoittelua ja yhteistyörakenteita eri toimijoiden välillä. Tämä on hallitustason vastuuta, ei operatiivinen yksityiskohta.

Uhat ovat jo täällä

Droonit, kyberhyökkäykset, kaapelikatkot, sään ääri-ilmiöt… edellä mainitut uhat eivät ole hypoteettisia. Secapp Oy:n toimitusjohtaja Kari Aho antoi esimerkin lähiviikoilta oppilaitoksesta, jonka toiminta lamaantui useiksi päiviksi kyberhyökkäyksen vuoksi, sekä yrityksestä, joka menetti pääsyn palveluihinsa yhden palveluntarjoajan katkaistessa yhteyden.

Teknologinen riippuvuus on haavoittuvuutta. Tässä mielessä keskustelu eurooppalaisista ja kotimaisista ratkaisuista kriittisiin toimintoihin ei ole ideologiaa – se on riskienhallintaa. Johtoryhmien ja hallitusten tulisi kysyä itseltään: tiedämmekö, mistä teknologioista ja palveluista olemme kriittisesti riippuvaisia? Onko meillä suunnitelma, jos ne pettävät? Sääntely asettaa jo nyt vaatimuksia – ja puutteista voi seurata merkittäviä sanktioita. Ennakoiva hallitus ei odota regulaation pakkoa, vaan rakentaa kyvykkyydet ajoissa.

Suomi voi voittaa tässä

Suomella on ainutlaatuinen asema. Meillä on maailmanluokan verkko-osaamista, tekoälykyvykkyyttä, avaruussensoriteknologiaa ja kvanttilaskennan kehitystyötä – esimerkkeinä IQM ja Patria, mutta myös kasvava startup-ekosysteemi. Pohjoismaat, Eurooppa ja laajemmat globaalit markkinat ovat avautumassa.

Mutta potentiaali realisoituu vain, jos suomalaiset omistajat, hallitukset ja johtoryhmät tekevät tietoisia valintoja. Se tarkoittaa rohkeutta investoida kriittisiin teknologioihin, kykyä rekrytoida kansainvälisiä huippuosaajia ja tahtoa rakentaa pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa myös yritysten omissa strategioissa.

Hallituksen jäsenenä kysyn usein: onko meillä riittävä ymmärrys siitä, mihin suuntaan maailma on menossa viiden vuoden päästä – ja olemmeko jo liikkeellä? Puolustus- ja turvallisuusteknologia on yksi niistä alueista, joissa vastauksen on oltava kyllä.

Tilaisuuden yleisö sai kotitehtävän: suunnittele toimenpideohjeet organisaatiollesi eri poikkeushäiriötilanteisiin, harjoittele niitä säännöllisesti ja ota käyttöön tarkoituksenmukaiset teknologiat.

Yksinkertainen ohje – mutta sen toteuttaminen erottaa varautuneen organisaation haavoittuvasta. Omistajan, hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävä on varmistaa, että tämä kotitehtävä myös tehdään.

Onko sinun organisaatiosi varautumissuunnitelma valmis?

Onko kasvava puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuusklusteri teidän yhtiöllenne kasvava tai uusi liiketoimintamahdollisuus, johon pitäisi tarttua?

Aija Bärlund|Partner| aija.barlund@chief.fi | +358 40 681 0245